Sunnuntain luontoretki Luukin läheisyyteen tuotti tulosta ämpärillisen verran  suppilovahveroita ja puoli litraa karpaloita. Vielä siis ei ole myöhäistä täydentää pakastimen sisältöä talveksi.

Jaahas

Taas on aikaa kulunu edellisestä päivityksestä ja paljon on tapahtunut. Sumeen tultua on tullut aloitettua uusi harrastus, eli suunnistus. Joka maanatai olen käynyt HS iltarasteilla. Kohta ne loppuu, talvi tulee... Vuosikin on kertynyt meikäläiselle lisää, heti alkoi paikkoja kolottaa.

Muuta mainitsemisen arvoista on että kupla on siirtynyt uuteen kotiin :( vähän se harmittaa, mutta kun ei sille nyt löytynyt iakaa taikka rahaa.

Jaahas, on siis taas aika asustella Suomessa. Palasin Genvestä Helsinkiin tehden lyhyen roadtripin Ainon kanssa.
Muuamia kuveja ennen lähtöä ja kotimatkalta:

St. Geniksen kämpän viereisellä kentällä oli tivoli vajaan viion verran

Juhannuslounaaksi söimme suskikalaa kämpän pihassa. Pakko oli istua varjossa kun lämpöä oli muuten yli 30...

Schwarzwaldissa järven rannassa oli vuokralla naurettavan pieniä veneitä.

Schwarzwaldissa yksi maailman isoimmista käkikelloista.

Puttensteinin kylässä Frankenjura alueella aamukahvilla

Raskaita päivä, sitikan jousitukset kovilla kun koko omaisuus oli lastattu kyytiin.

Lübeckin lähellä rannikolla, iltakävely.

Hupaisa auringonottotuoleja

Lübeckissä

Lübeckin vanhankaupungin portti

Ruotsissa satoi vettä...

Kokeilin viime lauantaina pitkästä aikaa suunnistusta. Osallistuin CERN Orienteering Clubin viimeiseen viikottaiseen suunnistukseen tältä keväältä. Edellisestä suunnistussuorituksestani on noin 8 vuotta. Hyvin meni silti, voitin keskipitkän teknisen reitin. Linnuntietä noin 7km pitkä  reitti taittui 1h21m. Paljon oli piikkipusikkoa. Kuitenkin oli oikein hauskaa ja pohdinkin jo pitäisköhän sitä alkaa säännöllisemmin suunnistamaan, suomessa.

Sunnuntaina oli sitten taas kiipeilyn vuoro. Anthon oli tämän kerran kohde. Hauskaa kiipeilyä, greidiltään yllättävän haastavia reittejä.

Niin joo, eipä olekaan enää monta päivää jäljellä CERN:ssä. Perjantaina onkin viimeinen virallinen työpäivä, ens viikolla pitää vielä palata hoitamaan paperhommia, avaimen ja kulkukortin palautkset ym. Sitten odottaakin paluu Suomeen, Helsinkiin ja Lauttasaareen. Niin se aika vierähtää.

Lehmätaistelut Chablessa

Montreuxin ranta

Maailmanmestaruuspizzaa Montreuxissa

Montreux by night

Kalle boulderoi Annotin kivillä, vappuna


Sakke vapunvietossa

Pässinpoikanen

Verdonissa

Melontaa Verdonissa

Bruce taistelee reittiä vastaan Chambottessa

Saatin slackline takapihaan


Viininmaistajaiset avoimien ovien päivänä viime lauantaina, Satignyssä

Viininmaistelujen ohella bongattu patsas Dardagnyssa

Pari viikonloppua on taas vierahtanyt. Mita mainittavaa?

Pari viikkoa sitten Saken ja Skipen kanssa oli hurjat suunnitelmat launaipaivaksi, mutta ne tyrehtyi loppujen lopuksi Grand Enversin laskuun Midilta.

Viime viikonloppuna ajettiin vasta lauantaina Verppariin. Kiipeilya lauantaina ja sunnuntaina pienta kevatsohjohiihtoa. Sunnuntaina oli kauden viimeinen Verbierissa. Hissit ovat nyt kiinni ja meidan kamppa chablessa on luovutettu. Hiihtokausi ei ole kuitenkaan kokonaan ohi vaikka kiipeilykausi onkin jo alkanut. Niksissa riittaisi viela hiihdettavaa, saa nahda jaksaisko sita viela vaivautumaan makeen.

Suunnitelmissa olisi vapuksi kiipeilyreissu etelaranskaan. Huomenna siis tien paalle. Neljan paivan "pakollinen" loma ei haittaa yhtaan.

St. Genis-Pouilly, Ranska

Jepu, tänään olin perjantain uhitteluista huolimatta töissä. Oli luvattu pilvistä ja sateista keliä joten päätin vaihtaa lomapäivääni perjantaiksi jospa silloin olisi parempaa keliä.

Töitten jälkeen tulin kotiin ja lähdimme Ainon kanssa iltakävelylle, lyhyen autolla ajelun jälkeen. LaTiocanilta (Jura) kävimme reippaalla 1,5 tunnin kävelyllä. Mukavaa iltatoimintaa sekin on.


Aino polulla, taustalla St. Genis ja Lac Léman

Perjantai-iltana siis hain Ainon lentokentältä ja suuntaasimme le Chableen. Lauantaiaamu valkeni hieman pilvisenä, kuitenkin nostimme sukset olalle ja suuntasimme mäkeen. Paljoa ei ehditty laskeman ennen kun vuoria ympäröi pilvimassa. Saken kanssa kuitenkin ehditiin hutaista yks kierros perusbäkkäriä ja backbinding.


Sakke taiteilee backbindingin alussa

Yritimme kuitenkin uutta kierrosta, loppujen lopuksi odottelimme vaan puolisen tuntia mofon topissa sinkkiin tuijottaen, ei muutosta. laskimme siis aikaisin alas, otettiin hissi alas chableen. Paistettiin herkulliset pihvit ja röstiperunat. Toisinaan ruoka maistuu hyvälle.

Sunnuntaina olikin aurinkoista. Uusi käynti becillä ja sama reitti kun pari viikkoa sitten. Samasta päivästä tarinoi Sakke ja Aino.


Koko remmi topissa